1. Kodittomuus Raamatussa (00:00)
Kaksi vuosikymmentä sitten kävin mieleen jäävän keskustelun Helsingissä yhden metromatkan aikana. Rähjäisen olemuksen takaa minua puhutteli hienostuneen ja sivistyneen oloinen ihminen. Mies kertoi olleensa professorin virassa. Sitten oli tullut vaikeita aikoja, avioero ja alkoholin käytön riistäytyminen käsistä. Ja lopulta – kodittomuus. Opin kohtaamisesta kaksi asiaa: Ensiksi, harva asia tässä elämässä on itsestään selvyys. Toiseksi, kodittomien ihmisten taustalla on monenlaisia tarinoita. Joka tapauksessa jokainen koditonkin on ainutlaatuinen, Jumalan luoma ja Jeesuksen Kristuksen lunastama persoona.
 2. Kodittomuus nyky-yhteiskunnassa (07:14)
Viime kerralla tarkastelimme hengellisen ja aineellisen kodittomuuden alkusyitä. Paratiisi ei olisi enää koskaan ihmiskunnan kotina tässä maailmassa. Syntiinlankeemuksen myötä Jumala kuitenkin julisti pelastussuunnitelman, jonka hän toteuttaisi maailmanhistoriassa. Sen päämäärä on pääsyssä taivaan kotiin, jonne Jumalan oma Poika, Jeesus, avasi tien.
3.Naaman (12:30)
Tunnetko ketään, joka olisi joutunut eroon omasta perheväestään ja tullut riistetyksi omasta kodistaan? Miljoonat pakolaiset jakavat tänäkin päivänä tuon kokemuksen. Sodat, konfliktit tai luonnonmullistukset ajavat ihmisiä pois kodeistaan. Paniikinomaisissa lähdöissä perheenjäsenet saattavat joutua toisistaan erilleen. Erityisen traumaattista tämä on lapsille, jos he tulevat reväistyksi irti vanhempiensa suojeluksesta ja tutusta, turvallisesta ympäristöstä.
4. Jeeuksen kodittomuus (19:07)
”Olen kalustanut monta taloa, jotta voisin täyttää tyhjän tilan sisälläni.” kirjoittaa ruotsalainen sisustussuunnittelija ja luova johtaja Marie Olsson Nylander kirjassaan Det rosa huset. Tällä kerralla tarkastelemme, mitä Jeesus sanoi kodittomuudesta sekä sitä miksi hän itse eli kodittomana.
5. Koti taivaassa (25:14)
Olet ehkä kuullut tarinan ison talon isännästä ja hänen rengistään. Isäntä palkkasi taloon uuden rengin ja leuhki tälle omistuksistaan. Isäntä alkoi nähdä öisin aina samaa painajaista. Kerta toisensa jälkeen unessa toistuivat sanat: ”Tänä yönä kuolee tämän kylän rikkain mies”. Eräänä aamuna isäntä meni sitten rengin luokse tätä herättämään. Renki olikin kuollut. Hänen tyynynsä alta löytyi Raamattu, joka oli auki Matteuksen evankeliumin kohdalta: ”Älkää kootko itsellenne aarteita maan päälle. Täällä tekevät koi ja ruoste tuhojaan ja varkaat murtautuvat sisään ja varastavat. Kootkaa itsellenne aarteita taivaaseen. Siellä ei koi eikä ruoste tee tuhojaan eivätkä varkaat murtaudu sisään ja varasta. Missä on aarteesi, siellä on sydämesi.” (Matt. 6:19-21)

Virpi Kurvinen – Kodittomuus Raamatussa

PÄIVÄ 1 &#039;&#039;Toivo on odottamista jostain tulevasta ja paremmasta&#039;&#039; (00:00)
”Mitä toivo tarkoittaa? Onko meillä vielä toivoa? Näitä kysymyksiä jokainen meistä kysyy ja siksi meidän on tärkeä pohtia toivoa Raamatun valossa, joka vakuuttaa meille toivon olevan Jumalassa.”
PÄIVÄ 2 &#039;&#039;Meidän toivomme on Jumalassa, joka on rakastava ja oikeudenmukainen&#039;&#039; (07:00)
”Vanha Testamentti korostaa meille sitä, että meidän toivomme on rakastavassa ja oikeudenmukaisessa Jumalassa. Vanha Testamentti antaa meille myös selkeän lupauksen Messiaasta, Jeesuksesta, joka on kaiken toivon täyttymys.”
PÄIVÄ 3 ”Toivo on elävä ja pysyvä itse kolmiyhteinen Jumala. ” (14:26)
”Toivo on täyttynyt Jeesuksessa, jonka kautta saamme ikuisen elämän. Tästä mm. Pietari kirjoittaa varsin osuvasti: ”Suuressa laupeudessaan hän on synnyttänyt meidät uuteen elämään ja antanut meille elävän toivon herättämällä Jeesuksen Kristuksen kuolleista.”
PÄIVÄ 4 &#039;&#039;Jumala toimii ja mahdoton muuttuu mahdottomaksi&#039;&#039; (21:20)
”Usein elämässämme on hetkiä, jolloin koemme aidosti, että toivo on menetetty. Mutta Raamattu vakuuttaa meille sen, että Jumalalle ei mikään elämämme tilanne ole mahdoton. Lisäksi Jeesus vakuuttaa meille rakkauden äänellä erään tärkeän asian; ”Minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun saakka.”
PÄIVÄ 5 ”Katsomalla Jumalaan emme ole toivottomia” (28:23)
”Elämämme ei ole toivotonta, sillä Jumala on toivon Jumala. Siksi mikään ei voi erottaa meitä toivosta, joka on meille annettu Jumalassa ja Hänen Pojassaan Jeesuksessa. Ja kerran taivaan kirkkaudessa saamme nähdä toivon lopullisen täyttymyksen. Iankaikkisen elämän yhdessä kolmiyhteisen Jumalan kanssa.”

Mika Lehtinen – Toivomme on Jumalassa

1.Ensimmäisen perheen pakolaisuus paratiisista ja Kainin karkotus (00:00)
Ensimmäisen perheen pakolaisuus Gen. 3:20-4:16
Raamatun alkulehdiltä voimme lukea maailman ensimmäisistä pakolaisista. Termi pakolainen tarkoittaa ihmistä, joka joutuu syystä tai toisesta lähtemään kodistaan tai synnyinmaastaan pakoon. Maailma on nykyään täynnä pakolaisia noin 100 miljoonaa. Syy ensimmäisten ihmisten pakolaisuuteen löytyy heidän omasta synnistään. Synti on edelleen alkusyy pakolaisuuteen, joka on kaiken pahan alku tässä maailmassa.
2. Abraham kutsuttiin pois kotimaasta (07:23)
Abraham Gen. 11:27-12:20
Pakolaisuus on tragedia minkä liian moni ihminen joutuu kokemaan tässä maailmassa. Maailmassa on arviolta noin 100 miljoonaa pakolaista, joista 2/3 on maan sisäisiä pakolaisia ja 1/3 on pakolaisena oman rajojen ulkopuolella. Pakolainen on sellainen ihminen, joka on pakosta joutunut lähtemään omasta kodista.
3. Jaakob eli vaeltajana, pakolaisena. Ensin veljeään Esauta ja sitten appeansa Laabania. (14:55)
Jaakob oli pakolainen koko elämänsä Gen. 25:21-33, 27:18-29, 41-46
Raamatun kertomus Jaakobista on mielenkiintoinen ja paljon tunteitakin herättävä. Jaakob syntyi isälleen Iisakille yhdessä kaksois- veljensä Esaun kanssa. Iisakin vaimo Rebekka oli hedelmätön, mutta Jumala kuuli Iisakin rukouksen ja antoi Iisakille ja Rebekalle kaksi poikaa. Pojat syntyivät kilpailuasetelmissa, mikä jatkui koko heidän elämänsä läpi. Jumala oli puhunut Rebekalle kaksos- pojista jo ennen heidän syntymäänsä sanoen, että vanhempi on palveleva nuorempaa veljeä. Tuon ajan kulttuurissa nuorempi palveli aina vanhempaa. Nämä Herran sanat vaivasivatkin Rebekkaa. Yhtä paljon kuin niistä oli vaivaa odottavalle Rebekalle, niistä sanoista tuli vaivaa kaksospoikien kasvaessa.
4. Mooses joutui murhaajana pakenemaan kotoaan. (20:25)
Mooses pakeni murhaajana Egyptistä Ex. 2:1-22
Mooses on ehkä VT:n tunnetuin profeetta. Mooses tunnetaan parhaiten hänen viimeisestä 40 vuodestaan, Jumalan kansan kaitsijana. Mooseksen elämä voidaan jakaa kolmeen 40 vuoden jaksoon. Ensimmäiset 40 vuotta Mooses asui Egyptissä Faaraon hovissa yltäkylläisyydessä. Toinen 40 vuotta Mooses vietti erämaassa paimenena pakolaisena. Ja kolmas neljänkymmenen vuoden jakson Mooses johdatti Israelin kansan Egyptin orjuudesta vapauteen kohti Jumalan lupaamaa omaa maata.
5. Daniel (27:35)
Daniel 1:3-9
Viime vuosina Eurooppaan ja Suomeenkin on tullut paljon pakolaisia, erityisesti nuoria miehiä. Ajatuksemme ovat kääntyneet puolesta ja vastaan näitä nuoria vieraita miehiä kohtaan.
Kysymykset miksi he ovat tulleet tänne askarruttavat meitä. Jokaisella heistä on kuitenkin oma tarinansa kerrottavana ja oma polku mitä he ovat kulkeneet. Osa heistä on lähtenyt pakoon kurjuutta ja toivottomuutta, osa väkivallan pakottamana, kuka mitäkin. Se mikä heitä yhdistää toisiinsa on pakolaisuus kanta suomalaisten silmissä.

Markus Alajoki – Pakolaisuus Raamatussa

Matkalla taivaaseen
<ol>
<li>Oletko matkalla kohti kuolemaa vai elämää? (00:00)</li>
<li>Mikä elämässä on todella tärkeää? (05:46) </li>
<li>Oikeudenmukainen tuomio (12:24)</li>
<li>Uhrikukkuloilla (18:32)</li>
<li>Uskollisuus ja viisaus (24:35)</li>
</ol>

Daniel Nummela – Matkalla taivaaseen

Maanantai (00:00)
Betanian koti
Evankeliumit kertovat joistakin Jeesuksen opetuslapsipiirin ulkopuolelle kuuluvista henkilöistä, jotka Jeesus kohtasi useita kertoja Tällaisia olivat Martta, Maria ja Lasarus, joiden koti sijaitsi lähellä Jerusalemia, Betaniassa. Siellä Jeesus opetuslapsineen vieraili usein.
Tiistai (06:37)
Martan oppitunti
Vieraanvaraisuus on Raamatun aikaan ollut arvostettua. Siihen kehotetaan sekä Vanhassa että Uudessa testamentissa. Ilman yksityisten kotien tarjoamia aterioita ja yösijaa olisi matkustaminen ollut todella vaikeaa. Jeesus opetti kuitenkin oikeaa tärkeysjärjestystä, ajallisissa asioissa kohtuus, jotta tärkein ei jää elämässä sivuun. Tärkeintä on sielun ravinto, Jumalan Sana.
Keskiviikko (12:50)
Lasaruksen sairaus – oliko Jeesus myöhässä
Suru kohtasi Betanian kotia, kun Lasarus sairastui vakavasti. Sisaret turvautuivat Jeesukseen, koska tiesivät hänen voivan auttaa. Evankeliumi kertoo kuitenkin, että Jeesus tiedon saatuaan viivytteli eikä toiminut sisarusten toiveen mukaisesti. Hän kulki suuremmassa suunnitelmassa, joka vahvistaisi monen uskoa.
Torstai (18:41)
Lasaruksen kuolleista herättäminen
Jeesus kohtaa kuolleen Lasaruksen sisaret Betanian kylän ulkopuolella, uskossaan vahvistuneen Martan ja syvän surun murtaman Marian. Jeesus toteuttaa Isän suunnitelmaa ja herättää Lasaruksen kuolleista, jotta monet voisivat vielä uskoa hänen olevan Jumalan lähettämä Pelastaja, joka murtaa kuoleman vallan.
Perjantai (25:05)
Maria voitelee Jeesuksen
Lasaruksen kuolleista herättäminen sai epäuskoiset juutalaisten johtomiehet suunnittelemaan Jeesuksen surmaamista. Betaniassa taas kokoontui jälleen Jeesuksen ystävien joukko aterialle. Marian ylitsevuotava palvonta lohdutti ristin tielle lähtevää Jeesusta.

Ulpu Lappi – Martta, Maria ja Lasarus

Tässä Raamattuavain jaksossa Juha Vihriälä opettaa -Kirjeestä Titukselle
Ma Kristillinen usko ja elämä (00:00)
Ti Kääntymys ja uusi elämä (06:18)
Ke Orjuudesta vapauteen (12:21)
To Elämän uusi suunta (18:19)
Pe Uskon hedelmä (23:05)

Juha Vihriälä – Kirje Titukselle

Maanantai Paimen löytää kadonneen (00:00)
Jeesus kertoi vertauksen kadonneesta lampaasta. Sillä hän halusi kertoa Jumalan rakkaudesta ihmistä kohtaan. Jokaisesta löytyneestä iloitaan Taivaassa.

Tiistai Herra on minun paimeneni (06:53)
Herra on minun paimeneni, kirjoitti Daavid aikanaan ja niin minä haluan koko sydämestäni sanoa tänään. 

Keskiviikko Huonot paimenet vievät harhaan (13:00)
Profeetta Jeremialla ei ollut Israelin kansalle kovin hyviä uutisia. Huonot paimenet saivat nootteja, mutta pieni toivon verso alkoi jo itää: parempaa oli luvassa. 

Torstai Ohjeita paimenille (18:47)
Pietari sai oppinsa parhaimmalta Paimenelta ja kirjeissään hän jakoi ohjeita siitä, millaisia paimenia kristityt seurakunnat tarvitsevat.

Perjantai Ruoki minun karitsoitani (24:45)
Jeesus antoi Pietarille tärkeän tehtävän: huolehtia hänen lampaistaan. Pietari otti tehtävän vastaan, vaikka luvassa oli vatsahaavaa pahempi kohtalo.

Asta Vuorinen – Hyvä Paimen

Psalmien kirja: Jumalan varjelus vanhurskailleen
Osa 1: Vanhurskas ihminen (00:00)
Psalmit opettavat, että Jumala varjelee vanhurskasta. Kuka sitten on vanhurskas? Kukaan ei synny vanhurskaana, mutta vanhurskaaksi voi tulla. Miten? Uskon kautta Kristukseen! Uskon kautta meidän hyväksemme yhtäältä luetaan Kristuksen vanhurskaus, ja toisaalta saman uskon kautta saamme Hengen, joka alkaa synnyttää meissä sisällistä vanhurskautta.
Osa 2: Vanhurskaan ja jumalattoman ero (6:26)
Psalmien kirja ja laajemminkin Raamatun viisauskirjallisuus tekee kirkkaan eron kahden ihmisryhmän välillä: vanhurskaiden ja jumalattomien. Kahtiajako voi tuntua meistä liian mustavalkoiselta, mutta se vastaa todellisuutta, kun ymmärrämme erottaa toisistaan kaksi eri hyvän lajia. Lupaukset Juamalan varjeluksesta koskevat vanhurskaita mutta eivät jumalattomia. Kuinka tärkeää onkaan, että olemme ja säilymme vanhurskaina!
Osa 3: Vetoomus omaan vanhurskauteen (13:15)
Psalmien kirjassa on kohtia, joissa puhuja vetoaa omaan vanhurskauteensa ja pyytää jopa Jumalaa tuomitsemaan hänet hänen vanhurskautensa ja viattomuutensa mukaan, mikä voi meistä tuntua käsittämättömältä pyynnöltä. On kuitenkin yksi asia kuvitella kestävänsä Jumalan ankaralla tuomiolla oman vanhurskautensa varassa, ja toinen asia tietää, että on oikealla eli vanhurskaalla asialla suhteessa vihamiehiinsä. Oikein ymmärrettynä kristitty pystyy käyttämään näitäkin psalmien kohtia rakennuksekseen.
Osa 4: Vanhurskaan katse hädässä (19:50)
Keskeinen teema psalmeissa on ensimmäisen käskyn alaan kuuluva kysymys siitä, mihin ihminen luottaa hädässä. Helposti ihminen luottaa omiin varustautumisiinsa ja valmisteluihinsa, mutta vanhurskas luottaa Jumalaan ja Hänen lupauksiinsa. Jumalan sanan väkevissä lupauksissa Jumalan varjeluksesta saa riippua uskolla kiinni silloinkin, kun oma järki ja koko muu maailma pitävät sitä hulluutena. Paras turva mitä tahansa uhkaa vastaan onkin pysyminen vanhurskauden tiellä ja uskolla kiinni Jumalan sanassa.
Osa 5: Varjeleeko todella Jumala vanhurskaan? (26:53)
Meistä ei aina näytä siltä, että Jumala todella varjelisi vanhurskaan tämän elämän keskellä. Jumalan varjelus vanhurskailleen ei kuitenkaan koske vain kuoleman yli kantamista vaan jo elämää tässä ja nyt. Jumala ei lupaa elämää ilman ahdistuksia, mutta kylläkin varjeluksen ahdistusten keskellä ja pelastuksen niistä. Milloin Jumala taas ei anna ajallista ruumiin hyvää, silloin Hän tahtoo antaa meille vielä arvokkaampaa hengellistä sielun hyvää. Ylistys Jumalalle Hänen rakastavasta ja viisaasta kasvatuksestaan meitä kohtaan!

Daniel Ebeling – Psalmit

Osa 1. Kuka ihmeen Jaakob (00:00)
<ul>
<li>Jaakobin kirjeen kirjoittaja tunsi Jeesuksen opetukset hyvin, mutta kuka Jeesuksen seuraajista oli kirjeen taustalla? Tämän päivän jaksossa selvitetään kuka on tämä Jaakob, kenelle kirje on kirjoitettu ja milloin?</li>
</ul>

Osa 2. Mestarin pajalla (06:12)
<ul>
<li>Jaakobin kirjeessä puhutaan paljon koettelemuksista. Tässä jaksossa pohditaan Mestarin työpöydällä olemista, millaista on kasvaa Jumalan lapsena?</li>
</ul>

Osa 3. Lähimmäisenrakkaus ei valikoi (12:48)
<ul>
<li>Jumalan valtakunnassa kaikki on samalla viivalla. Tästä Jaakob myös meitä muistuttaa. Tässä jaksossa pohditaan Jumalan rakkauden luonnetta ja miten Jumalan valtakunnan keskellä rakkaus ilmenee.</li>
</ul>

Osa 4. Jumalan valon alla (19:10)
<ul>
<li>Jumala on täysin hyvä, mutta me olemme syntisiä. Jumalan hyvyys paljastaakin meidän syntisyytemme. Tässä jaksossa ihmetellään sitä, miten Jeesuksen seuraajana kasvetaan kohti Jumalan hyvyyttä?</li>
</ul>

Osa 5. Toisten tuomitsemisesta (25:57)
<ul>
<li>Jeesus pesi opetuslasten jalat ja osoitti teoillaan ihmeteltävää nöyryyttä. Samanlaisesta elämänasenteesta myös Jaakob muistuttaa. Meidän ei tulisi olla tuomitsemassa toinen toistamme, kun itse olemme yhtä lailla tuomion alaisia. Tuomiovallan tulisi antaa pysyä Jeesuksella.</li>
</ul>

Mattias Kaitainen – Jaakobin kirje

<ol>
<li>Etsikkoaikoja – Etsikkoaika pelastushistoriassa (00:00)</li>
<li>Tiistai: Etsikkoaikoja – Kansan etsikkoaika (06:56)</li>
<li>Keskiviikko: Etsikkoaikoja &#8211; Yhteisön etsikkoaika (13:38)</li>
<li>Torstai: Etsikkoaikoja &#8211; Yksilön etsikkoaika (19:56)</li>
<li>Perjantai: Etsikkoaikoja – Etsikkoaika on tänään (26:16)</li>
</ol>

Elämää isolla eellä – etsikkoaikoja

Ovatko säilyneet uskossa? (00:00)
Maanantaille: Paavalilla oli syvä huoli Tessalonikan uskovista. Hän lähetti Timoteuksen ottamaan selvää heidän jaksamisestaan. Saatuaan hyviä uutisia hän iloisena kirjoitti heille. Syntyi vanhin Uuden testamentin kirjoitus. Onko meillä huolta lähimmäistemme pelastuksesta? Saako se meitä toimimaan?
Paimenen mieli ja toiminta (06:51)
1. Tessalonikalaiskirjeen 2:ssa luvussa apostoli muistuttaa kirjeen vastaanottajia omista asenteistaan ja toimintaperiaatteistaan heidän keskuudessaan. Hän ja hänen työtoverinsa ovat suhtautuneet huolehtivaisesti uskoontulleisiin. Heidän asenteensa uskoviin on ollut oikeamielinen ja nuhteeton, kuten isän lapsiinsa.
Miten kristityn tulee elää? (12:46)
Mitä vaikutuksia uskolla Jeesukseen on meidän elämäntapoihimme? Mitkä ovat vähimmäisvaatimukset?
Herran tulemus ja valvominen (18:50)
Milloin Jeesus tulee takaisin? Mitä on ensimmäinen rakkaus? Mikä on kristityn toivo?
Kehotuksia ja ohjeita uskovien yhteisölle (24:41)
Uskovat tarvitsevat kehotuksen ja rohkaisun sanoja ja neuvoja. Ne ovat ajankohtaisia ja tarpeellisia meillekin.

Raimo Lappi – 1. Tessalonikalaiskirje

Ma 13.3. PERUSTUKSET LASKETAAN VARHAIN (00:00)
Mooses on yksi Raamatun tunnetuimmista henkilöistä. Hänestä kerrotaan 2-5 Mooseksen kirjoissa. Uuden Testamentin opetuksissa niin Jeesus kuin apostolitkin viittasivat lukuisia kertoja Moosekseen. Tällä viikolla pysähdymme hetkeksi muutaman Mooseksen elämän liittyvän asian äärellä.
Ti 14.3. JUMALA ESITTELEE ITSENSÄ (07:32)
Tällä viikolla tutustumme Moosekseen, yhteen Vanhan Testamentin tunnetuimmista henkilöistä. Eilen kuulimme hänen lapsuudestaan. Kuinka faaraon tytär pelasti Mooseksen Niilistä ja kasvatti hänet Faaraon hovissa. Mooseksen elämän suuri käänne tuli, kun hän tappoi egyptiläisen työnjohtajan puolustaessaan israelilaista orjaa. Mooses joutui pakenemaan maasta. Siitä jatkamme tänään.
Ke 15.3. PYYHI POIS MINUN NIMENI KIRJASTASI (14:42)
Olemme kulkeneet parina aamuna Mooseksen seurassa. Eilen pääsimme siihen, että Mooses sai Jumalalta tehtävän mennä vapauttamaan Israelin kansa Egyptin orjuudesta. Tänään käsittelemme sitä, millaisia haasteita Mooseksella oli kansan johtajana.
To 16.3. LÄHELTÄ VOI LYÖDÄ KOVASTI (24:04)
Erämaavaelluksella kohti luvattua maata kansa syytti vähän väliä Moosesta vääristä ratkaisuista ja napisivat Jumalaa vastaan. Raamattu sanoo, että Mooses oli nöyrä mies. Hän ei itse puolustellut asemaansa, vaan kertoi murheet Jumalalle. Tänään käymme läpi yhtä Mooseksen elämän rankimmista vastoinkäymisistä.
Pe 17.3. KOHTI PÄÄMÄÄRÄ (31:44)
Mooses sai tehtäväkseen olla Jumalan työrukkanen Israelin kansan vapauttamiseksi Egyptin orjuudesta ja opastaa heitä erämaan halki kohti luvattua maata.

Mooses – Aija Sairanen

Tämän viikon Raamattuavaimissa opettaa Reino Saarelma.
1.   ”Ei mitään uutta auringon alla” (0:00)
Miksi tuo merkillinen Saarnaajan kirja on edes Raamatussa? Mistä sen pessimismi kumpuaa? Reino Saarelma kertoo, miksi tämä kirja on tullut hänelle niin tutuksi hänen vanhoilla päivillään ja antaa vinkkejä siitä, miksi tämä kirja on niin ajankohtainen tämänkin päivän ihmiselle.
2.   Mikä ihmeen Saarnaaja? (07:33)
Mitä tuo Saarnaaja kirjan nimenä oikein tarkoittaa? Tätä joutuvat pohtimaan ne, jotka nykyäänkin kääntävät Raamattua uusille kielille. Voisiko sanan alkuperäinen merkitys olla nykysuomeksi paremminkin tuutori, mentori tai hengellinen ohjaaja?
3.   Turhaa vai ohi kiitävää? (14:32)
Jotkin sanat Saarnaajan kirjassa ovat monimerkityksisiä, kuten tuo hyvin useasti suomeksi käännetty ”turha, turhuus”. Ainakin joissain kohdin se merkitsee paremminkin nopeasti ohi kiitävää &#8211; jotain, joka haihtuu kuin savu ilmaan.
4.   Kun jumalanpelko unohtuu… (22:59)
Mitä on jumalanpelko? Tämäkin ilmaisu on yksi niistä, joita raamatunkääntäjät joutuvat perusteellisesti miettimään. Pelko- sana saattaa näet viedä monilla kielillä aivan harhaan, irti sen varsinaisesta merkityksestä. Saarnaaja – hengellinen ohjaajamme – opastaa meitä siinä, miten kuningas Salomo luopuessaan elävän Jumalan kunnioittamisesta, rikkoessaan tietoisesti hänen käskyjään – menetti kaiken mielekkyyden elämässään. Ja tämän jälkeen hänellä oli todellakin aihetta pelätä milloin mitäkin.
5.   Jumalan kadottanut ihminen, ennen ja nyt (29:00)
Saarnaajan kirjan pessimismi ja kaiken merkityksettömäksi kokeminen on meidänkin aikamme suurimpia ongelmia. Kuningas Salomon lankeemukset ovat meidänkin aikanamme valtaapitävien yleisimpiä lankeemuksia. Saarnaajan kirja päättyy kuitenkin valoisampiin näkymiin. Ja Uusi testamentti ilmoittaa selväsanaisesti sen, miksi näin voi olla. Se ei perustu ihmisviisauteen – ei kuningas Salomon viisauteen, ei edes Saarnaajan kirjan kirjoittajan viisauteen – vaan Jumalan viisauteen ja suunnitelmaan, joka toteutui Jeesuksessa Kristuksessa hänen tullessaan ihmiseksi sovittamaan ja lunastamaan ihmiset Jumalalle.

Saarnaajan seurassa, Reino Saarelma

Opetus sisältää viisi osiota:
<ol>
<li>Selkeääkin selvempi toimeksianto</li>
</ol>
Todistajan tehtävämme perustuu lähetyskäskyyn, mikä löytyy hieman eri tavalla sa-noitettuna jokaisen evankeliumin lopusta ja Apostolien tekojen alusta.
2.Laskevia käyriä ja sortuvia rakenteita (06:40)
Ensimmäisen vuosisadan aikana sanoma Jeesuksesta levisi halki koko sen aikaisen maailman, mutta me seuraamme vuodesta toiseen laskevia käyriä ja sortuvia raken-teita. Pitäisikö olla huolissaan?
3.Kaikki mukaan pelikentälle (13:35)
On helppoa jättää evankeliumin kertominen siihen koulutetuille ja siitä palkkansa saa-ville ammattilaisille. Uusi Testamentti osoittaa kiistatta, että jokainen meistä on kut-suttu mukaan yhteiseen tehtävään.
4.Moninkertaistumisen ihme (20:32)
Jos haluamme muuttaa maailman, se tapahtuu yksi sydän kerrallaan. Ratkaisu ei ole kuitenkaan se, että tuomme ihmisiä yksi kerrallaan seurakuntaan, vaan se, että jokai-nen kristitty tekee yhden opetuslapsen kerrallaan.
5.Kuuntele Jeesusta ja tee, mitä hän sanoo (27:28)
Voimme tehdä asioita aina niin kuin on ennekin tehty, mutta jos haluamme nähdä muutoksen, pitäisi toimia toisin. Ellemme tiedä miten, niin kysytään Jeesukselta ja tehdään, mitä hän sanoo.

Todistuksena maailmassa, Kai Niemelä

Tämän viikon Raamattuavaimissa opettaa Eija Suominen aiheesta &#039;&#039;Luopuminen&#039;&#039;. Kyseinen opetussarja on uusinta vuodelta 2009. 
1.  Esteestä Luopuminen (00:00)
2. Jostain tärkeästä luopuminen (06:27)
3. Ylpeydestä luopuminen (14:25)
4. Raikkaimmasta luopuminen (21:25)
5. Kaikesta luopuminen (29:56)

Eija Suominen -Luopuminen (Uusinta)

Jaksossa on viisi osiota:
<ol>
<li>Sana kutsuu uudistumaan</li>
</ol>
 Raamatussa Jumalan sana on kaiken alku ja loppu. Maailmaa koossa pitävä voima
 2.Sana kutsuu Johanneksen evankeliumissa
 Johanneksen evankeliumissa Jumalan Sana saapuu luoksemme Ihmishahmossa (05:20)
 3.Sana kutsuu Matteuksen evankeliumissa
 Matteuksen evankeliumissa Jumalan Sana saapuu luoksemme profeettojen avulla (11:51)
 4.Sana kutsuu Luukkaan evankeliumissa
  Luukkaan evankeliumissa Jumalan Sana saapuu luoksemme opettajana (18:05)
 5.Sana kutsuu Markuksen evankeliumissa
  Markuksen evankeliumissa Jumalan sana saapuu luoksemme auttajana (23:47)

Sana kutsuu, kutsunko minä? – Timo Suutari

Opetus sisältää viisi osiota:
<ol>
<li>Odottavan aika on pitkä </li>
<li>Menee se viisaskin vipuun (07:26)</li>
<li>Työ tekijäänsä opettaa (13:13)</li>
<li>Lopussa kiitos seisoo (20:13)</li>
<li>Rohkea rokan syö (26:35)</li>
</ol>

Raamatun oppijat, Tommi Parikka

Opetus sisältää viisi osiota:
Osa 1. Jumalan uskollisuus.
Tutustumme tällä viikolla erityisesti Abrahamin ja Saaran kautta Jumalan suunnitelmiin ja uskollisuuteen. Jumala koettelee kasvattaakseen uskoamme ja luottamustamme Häneen. Jumala kutsui ja Abraham vastasi kutsuun lähteä seuraamaan Häntä myöntävästi, mitä kaikkea kutsuun sisältyi ja miten Jumalan suunnitelmat kasvattivat Abrahamia luottamaan ja kuuntelemaan Jumalaa, siitä lisää kohta.
Osa 2. Onko Jumalalle mikään mahdotonta? (5:48)
Voidaksemme vastata myöntävästi, täytyy meidän tietysti päästä kokemaan ja näkemään niitä tilanteita joissa uskollisuus koetellaan. Järjen perusteet joudutaan silloin polkemaan suohon ja tarttumaan Jumalan Sanaan ankkuroituun uskoon.
Osa 3. Jumala on meidän puolellamme, ei meitä vastaan. (10:57)
Jumala toimii lupauksensa mukaan ja on myös oikeudenmukainen kaikille ihmisille. Kaikkia Jumala kutsuu, mutta kaikille ei kutsu kelpaa. Ihmisellä on vapaus valita, seurata Jeesusta tai omia polkuja.
Osa 4. Vihdoin uskosta tuli näkyvää. (17:35)
Ei Herra viivytä tai kiusaa ketään, vaikka joskus kärsivällisyyden kasvattaminen vaatii koviakin toimenpiteitä, lopputulos ratkaisee eli ikuisuus. Sana synnyttää elämää ja ikuista elämää.
Osa 5. Jumalalla on suunnitelma meille ja jälkeläisillemme. (23:29)
Rukouksiin vastataan aina, ei ehkä oman mielemme mukaisesti, mutta parhaalla mahdollisella tavalla ikuisuutta ajatellen. Tulee päivä, jolloin Jumala toteuttaa myös lopullisen suunnitelmansa ja noutaa omansa pilvissä vastaan Jeesusta ja sitten on juhlimisen aika.

Sakari Kalliomaa, Jumalan uskollisuus

Opetus sisältää viisi osiota:
<ol>
<li>Kirje Filemonille intro</li>
<li>Kirje Filemonille osa 2 (06:55)</li>
<li>Kirje Filemonille osa 3 (13:51)</li>
<li>Kirje Filemonille osa 4 (20:45)</li>
<li>Kirje Filemonille osa 5 (28:12)</li>
</ol>

Kirje Filemonille, Gerson Mgaya

Opetus sisältää viisi osiota:
<ol>
<li>Kauniita sanoja ja helmiä</li>
<li>Kannatko kortesi kekoon? (06:59)</li>
<li>Miksi kaikki olisi turhuutta? (12:54)</li>
<li>Isien hyvää tarkoittavat neuvot (19:13)</li>
<li> Liitto yhdistää (25:36)</li>
</ol>

Raamatun runollisia kirjoja, Iida Halme

Jorma Pihkala opettaa Samuelista.
(0:00) Samuelin syntymä
(7:49) Kutsu palveluun
(14:57) Ebeneser
(21:32) Samuelin pettymykset
(28:30) Samuelin jäähyväispuhe

Samuel, Jorma Pihkala

Opetus sisältää viisi osiota:
(0:00) Alussa
(7:20) Särjetty henki ja murtunut sydän
(14:32) Täydellinen pelastus
(21:50) Sitä joka luokseni tulee, minä en aja pois
(29:04) Minun armoni riittää sinulle – Voima tulee täydelliseksi heikkoudessa

Rohkaisun sanoja, Mika Tuovinen

<ol>
<li>Ajatukset</li>
<li>Selviytymistarina</li>
<li>Mistä tunnen Jeesuksen</li>
<li>Täydellinen rakkaus</li>
<li>Pietarin testamentti</li>
</ol>

Pietari, Aija Sairanen

<ol>
<li>Näe kuin Jeesus</li>
<li>Keskustelun tasot</li>
<li>käytä, mitä sinulla on</li>
<li>Lähellä Jumalaa, lähellä ihmistä</li>
<li>Yllättäviä paikkoja</li>
</ol>

Mitä Raamattu opettaa ihmisten kohtaamisesta? Kai Niemelä

<ol>
<li>Ihminen, missä olet?</li>
<li>Jumala ottaa yhteyttä</li>
<li>Jeesus avasi yhteyden</li>
<li>Raamattu, Jumalan sana meille</li>
<li>Rukouksia kuuleva Jumala</li>
</ol>

Mitä Raamatut opettaa Jumalan kohtaamisesta?

Opetus koostuu viidestä osiosta. 
Erotettu/Pyhitetty
Läpi Raamatun näemme miten Jumalan Sana erottaa toisistaan valkeuden ja pimeyden, pyhän ja epäpyhän, Hengellisen ja maailmallisen. Olemme valintojen edessä jatkuvasti. Ajassa näiden kahden välillä kulkee jatkuva Jumalan Sanan erottava vaikutus. On helppoa nähdä Vanhan Testamentin kertomuksista miten Sanan erottava vaikutus toimi läpi historia yksilöiden ja Jumalan kansan kohdalla. Paadumme tai uudistumme Sanan vaikutuksesta jatkuvasti.

Päätös ja toimiminen 
Sanan vastaanottaminen ja sen mukaan toimiminen, saavat voittoja aikaan elämässämme. Tarvitsemme myös päättäväisyyttä ja rohkeutta seurataksemme Jumalan suunnitelmia arjen keskellä. Jumala ei muuta toivokaan, kuin että saisi siunata ja ohjata meitä, mutta kaikki on vapaaehtoista. Jumalalla on suunnitelma kaikille ihmisille, kukaan ei ole syntynyt turhaan, kaikki on piirretty Jumalan kätten hipiään erityisellä tavalla. Hän lupaa antaa jopa voiman seuraamiseensa.

Muurin rakentajat, maailmalta suojautuminen.
Joudumme elämään keskellä erilaisia houkutuksia. Elämme sodassa, jossa kamppaillaan sieluistamme. Oma luonnollinen ihmisemme on heti valmiina tarttumaan maailmallisiin houkutuksiin ja Jumalan suunnitelmat jäävät taka-alalle. Meidän tulee tarkastella temppelimme muureja, jos aukkoja löytyy vihollisen astua sisälle, niin ne on korjattava. Tänään elämme aikaa, jolloin rakennustöitä täytyy tehdä miekka kädessä kuten temppelin muurien korjaajien Nehemian aikana.

Vapaus Kristuksessa
Jumala lahjoittaa meille mahdollisuuden elää yhteydessä häneen Jeesuksen kautta. Hän varustaa ja vahvistaa. Kuuliaisuus Jumalan sanalle luo yhteyden kaikkivaltiaaseen Jumalaan ja luojaan. Tämä tarkoittaa elävän yhteyden kautta mahdollisuutta elää Jumalan huolenpidossa. Tämä on todellista vapautta, sinusta huolehditaan ja sinua rakastetaan. Jumala vaikuttaa meissä mielenmuutoksen, tämä muutos koskee ihmisen sisäistä tilaa. Sitä sisintä joka meitä hallitsee.

Maailma näyttää houkuttelevalta ja huolettomalta
Veljeys maailman kanssa on vihollisuutta Jumalaa kohtaan. Kristityt uskovat, että Raamattu on se lähde, joka kertoo Jumalan tahdon. Saatamme joskus epäillä Jumalan hyvää tahtoa tai suunnitelmaa kuten Aasaf Psalmissaan, ennenkuin ymmärrämme lopullisen päämäärän ja tavoitteen Jumalan toimesta. Saatamme luoda ajatuksissamme Jumalasta omien toiveidemme ja suunnitelman toteuttajan ja unohtaa hänen olevan Pyhä ja Kaikkivaltias, samalla menetämme Jumalan majesteetillisuuden ja luotettavuuden, ja alamme kapinoida häntä vastaan kun oman mielen mukainen elämä ei olekaan sitä mitä Jumala on meille suunnitellut. Aasaf heräsi kun hän ymmärsi miten ihmisen käy ilman Jumalan armon vaikutusta. Miten on sinun laitasi?

Maailman keskellä, Sakari Kalliomaa

Raamattuavain

Luotettavaa Raamattuopetusta joka viikko. Ohjelma kuunneltavissa päivittäin Radio Deillä kello 7.03 ja uusintana kello 14.03.

Ei tuloksia haulla ''